Mielialan vaihtelu ja yli diagnosointi

Tässä jaksossa pohdin mielialan vaihteluita ja sitä, miten helposti nykyään leimaamme tunteemme jonkin diagnoosin alle. Onko normaali surullisuus masennusta? Onko väsymys aina merkki uupumuksesta? Entä jos ärtymys tai keskittymisen vaikeus ei olekaan oire jostain suuresta, vaan vain elämän normaalia vaihtelua?

Jaan omia kokemuksiani siitä, miten joskus on ollut helpompaa yrittää selittää olotila jonkin nimilapun kautta kuin hyväksyä, että tunteet vain tulevat ja menevät. Puhun myös siitä, miksi itsediagnosointi voi antaa hetkeksi vastauksia, mutta saattaa samalla viedä huomiota siltä, mitä oikeasti tarvitsisimme: itsemyötätuntoa, lepoa tai muutosta arjen rytmiin.

Tämä jakso on sinulle, jos olet joskus miettinyt, missä menee raja normaaleiden tunteiden ja oikean ongelman välillä. Sukelletaan yhdessä siihen, miten oppia tunnistamaan omia tarpeitaan ilman, että jokainen tunnetila tuntuu vaativan diagnoosia.